#20 Sokerideittailua vai seksuaaliväkivaltaa?

Sokerideittailuilmiö on normalisoitumassa myös Suomessa ja ”ainahan voi alkaa Sugar Babyksi” voi olla liian tuttu heitto nuorten keskuudessa. On tärkeää, että sokerideittailuilmiöstä puhuttaessa sitä ei glamourisoida, vaan myös sen haitoista puhutaan. Mutta mitä sokerideittailu on? Missä menee sokerideittailun ja seksuaaliväkivallan raja? Millä tavoin seksuaali- ja turvataitokasvatus voi ennaltaehkäistä nuorten ”sokerideittailua” ja seksuaaliväkivallan kokemuksia?

Tässä podcast-jaksossa Sokerideittailua vai seksuaaliväkivaltaa? keskustelevat asiantuntija Tessa Kuusikko Vuolteen Tyttöjen Talolta sekä kasvatustieteen tohtori Helena Louhela Oulun Yliopiston sukupuolentutkimuksesta. Vuolteen Tyttöjen Talolla toteutettiin 2021–2023 oikeusministeriön rahoittama Sokerideittailu -selvitystyöhanke, jossa myös Tessa Kuusikko oli mukana kartoittamassa sokerideittailun ilmentymistä 13–29-vuotiaiden nuorten ja nuorten aikuisten keskuudessa Pohjois-Pohjanmaan alueella. Helena Louhela (KT) on tutkinut yli 14-vuotta lasten ja nuorten kohtaamaa ja kokemaa seksuaaliväkivaltaa sekä hän on kehittänyt ja organisoinut suhde- ja seksuaalikasvatuskurssia Oulun yliopistolla.

Linkit:
Ainahan voi alkaa sugarbabyksi – mutta kannaatko se? -selvitystyön loppuraporttiin voi tutustua täältä.
Louhela, Helena (2019): Seksuaalinen väkivalta – Moniulotteisesti elämässään haavoittuneiden tyttöjen kertomana ja vaikenemana.

KUUNTELE AUDIO
(anchor.fm/supervoimia podcast)

Lue podcastin litteraatti
[äänite alkaa]

Juonto [00:00:00]: Tietoa, tutkimuksia, tuloksia. Sivistyksen supervoimia -podcast. Sivistys on supervoima, joka kasvattaa tiedolle ja taidolle siivet. Tämän podcastin tavoitteena on esitellä uusia tutkimusaiheita ja tuloksia opetus- ja kasvatusalan henkilöstölle. Kuuntele ja vahvistu.

Puhuja 1 [00:00:25]: Hei vaan ja kiitos Sivistyksen supervoimia -podcastille kutsusta. Mä oon Kuusikon Tessa ja työskentelen Vuolle Setlementin Tyttöjen Talolla ohjaajana, tyttö- ja naiserityistä työtä tehden. Se syy, miksi minä olen tänään täällä podcastissa, liittyy varmasti siihen, että elokuussa 2021 Vuolle Tyttöjen Talolla käynnistyi tällainen Sokerideittailu-selvityshanke, joka valmistui tuossa viime vuoden alussa. Tämän selvityshankkeen tarkoituksena oli perehtyä Pohjois-Pohjanmaan alueella sokerideittailuun ilmiönä, sekä kartoittaa sen ilmentymistä 13–29-vuotiaiden nuorten ja nuorten aikuisten keskuudessa. Tätä ilmentymistä ja nuorten tietämystä ilmiöstä kartoitettiin Pohjois-Pohjanmaan alueella asuville nuorille ja nuorille aikuisille tehtyjen kyselyiden kautta. Näihin kyselyvastauksiin varmasti viitataan tämänkin jakson aikana.

Puhuja 2 [00:01:26]: Hei vaan minun puolestani. Minä olen Louhelan Helena ja olen kasvatustieteen tohtori Oulun yliopiston sukupuolentutkimuksesta. Omalta osalta tuon sitten oman asiantuntijuuteni seksuaaliväkivalta-tutkimuksesta tähän keskusteluun. Olen työskennellyt 14 vuotta useissa sukupuolentutkimuksen tutkimus- ja kehityshankkeissa, jotka ovat erityisesti keskittynyt tutkimaan lasten ja nuorten väkivaltakokemuksia. Tämän asiantuntijuuden lisäksi oma väitöstutkimukseni käsitteli moniulotteisesti elämässään haavoittuneiden tyttöjen seksuaalisen väkivallan kokemuksia. Yksi näistä haavoittuvista asioista oli se, että he asuivat tutkimushetkellä lastensuojelulaitoksissa. Tässä podcastissa me jutellaan Tessan kanssa sokerideittailusta ja seksuaaliväkivallasta erityisesti lasten ja nuorten kokemuksissa. Me pohditaan, että mitä sokerideittailu ylipäänsä tarkoittaa. Sitten me myöskin käsitellään sitä, että mitkä ovat sokerideittailun ja seksuaaliväkivallan erot. Ja podcastin lopussa sitten pohditaan, että millä tavalla suhde- ja seksuaalikasvatusta voidaan hyödyntää sokerideittailun ja seksuaaliväkivallan ennaltaehkäisyssä.

Puhuja 1 [00:02:50]: Ja varmaan ihan alkuun olisi aiheellista vähän avata sitä, että mitä se sokerideittailu on. Sokerideittailu-sana tulee siis suoraan englanninkielisestä sugar dating -sanasta. Sokerideittailussa on kyse siis niin sanotusta vastikkeellisesta ja järjestetystä sopimuksesta, jossa toinen osapuoli on usein vanhempi, tai varakas. Hänestä käytetään nimitystä sugar daddy, tai sugar mama, eli ne on tämmöisiä sukupuolittuneita termejä. Ja toinen osapuoli, sugar baby, on sitten taas yleensä nuoria taloudellisen tuen tarpeessa. Sugar baby, eli yleensä tämä suhteen nuorempi osapuoli, saa jotakin vastiketta siitä tarjoamastaan seurasta, tai seksuaalisista teoista. Tämä vastike voi olla mitä tahansa. Se voi olla tavaraa, rahaa tai esimerkiksi päihteitä. Suomessa sokerideittailu on ilmiönä ja ehkä terminä vielä suhteellisen uusi. Ilmiö sinänsä on varmasti tuttu, mutta ehkä se ilmiö on saanut nimensä nyt vasta tässä viime vuosien aikana. On tosi hankala arvioida, että kuinka yleistä tämä sokerideittailuilmiö on Suomessa. Tyttöjen talon selvityshankkeen kyselyssä selvisi, että noin 70 prosenttia 13–17-vuotiaista kyselyyn vastanneista nuorista on nähnyt sokerideittailulta vaikuttavaa toimintaa käyttämillään somealustoilla.

Puhuja 2 [00:04:30]: Ja voidaan myös sanoa, että sokerideittailu on tosi vahvasti sukupuolittunut ilmiö. Eli yleisimmin tämä varakkaampi ja iäkkäämpi henkilö on miespuolinen ja niin sanottu sugar baby on nuorempi, naispuolinen henkilö. Mutta sitten on tosi tärkeää muistaa, kun puhutaan alaikäisten toteuttamasta sokerideittailusta, niin silloin sokerideittailu-termi on ihan yksiselitteisesti väärä termi. Koska kun kyse on alle 16-vuotiaan alaikäisen ja täysi-ikäisen välisestä seksuaalisesta suhteesta, kyseessä on totta kai rikos, eikä voida puhua sokerideittailusta. Lisäksi rikoslain mukaan seksin ostaminen tai korvauksen tarjoaminen nuoreen kohdistuvasta seksuaalisesta teosta on tuomittavaa aina, kun osapuolena on alle 18-vuotias henkilö. Sokerideittalun yhteydessä tosiaan käytetään sanamuotoja, kuten vastikkeellinen sopimus, tai voidaan myös puhua jossakin tapauksissa vastikkeellisesta seksistä. Mutta tässäkin on tosi tärkeää muistaa, että kun puhutaan alaikäisistä nuorista, on vastikkeellinen seksi -termi todella harhaanjohtava, koska se antaa semmoisen virheellisen mielikuvan siitä, että kyse olisi sopimuksesta, jossa on kaksi tasavertaista toimijaa. Mutta tosiasiallisesti kyse on jälleen seksuaaliväkivallasta, kun puhutaan alaikäisestä.

Puhuja 1 [00:06:04]: Kun puhutaan tämmöisestä sokerideittailun kaltaisesta ilmiöstä, jonka parissa voi olla myös niitä nuoria, niin on tosi hyvä pohtia myös niitä motiiveja, mitä nuorilla voi olla lähteä mukaan tämän kaltaiseen järjestelyyn. Sokerideittailusuhteen aloittaminen tapahtuu usein verkossa ja tällaisia sokerideittailuun liittyviä yhteydenottopyyntöjä voi tulla somealustoilla. Niillä samoilla somealustoilla, joita nuoretkin käyttävät. Itse ajattelen, että se vaatii etenkin nuorelta ihmiseltä aika paljon kypsyyttä, että pystyy kieltäytymään houkuttelevasta tarjouksesta, missä se sokerideittailu voi vaikuttaa hyvinkin kepeältä ja helpolta tavalta tienata rahaa. Esimerkiksi TikTokissa tämmöistä sokerideittailulta vaikuttavaa toimintaa oli nähnyt 90 prosenttia tähän selvityshankkeen kyselyyn vastanneista nuorista. TikTokhan toimii niin, että siellä ei tarvitse katsoa kuin yksi video, jossa kannustetaan, tai annetaan vinkkejä sokerideittailuun, niin sitten tämä sovellus alkaa syöttämään tämmöisiä samankaltaisia videoita yhä enemmän. Tätä kautta siitä sokerideittailu-ilmiöstä saattaa sitten nuoren silmissä tulla normi.

Puhuja 2 [00:07:27]: Ja kun ajatellaan tässä viime vuosia, niin korona-aika vaikutti tosi suuresti siihen, kuinka paljon lapset ja nuoret käyttävät aikaa verkossa. Ja jos ajatellaan esimerkiksi OnlyFans-sivustoa, niin OnlyFans sai myös tuulta alleen nimenomaan koronan myötä ja niin kutsuttu seksityökin siirtyi enemmän verkkoon.

Puhuja 1 [00:07:49]: Nuorilla voi myös olla esimerkiksi OnlyFansin tekemisestä, tai erityisesti sokerideittailusta niin sanotusti hyvin sokerinen mielikuva, just helppona rahanteko-keinona. Ja nuori voi ajatella, että tämmöisessä järjestelyssä kuin sokerideittailu, niin hän on itse päätäntävallassa ja niin sanotusti sanelee sen järjestelyn rytmin. Vaikka sitten todellisuudessa se tilanne voi olla jotain ihan muuta.

Puhuja 2 [00:08:20]: Nuorilla voi tosiaan tulla tämmöinen vahva toimijuuden ja ehkä jopa voimaantumisen kokemus siitä, että on ikään kuin valta-asemassa suhteessa tähän maksajaan. Mutta alaikäisten kohdalla juurikin tämä tekee siitä ilmiöstä vielä entistä vaikeammin tunnistettavan. Se voi olla myöskin aikuiselle tosi hämmentävää. että nuori ei itse koe tulleensa esimerkiksi seksuaalisesti kaltoinkohdelluksi, vaan hän nimenomaan kokee olleensa tasaveroinen toimija maksajan kanssa. Toimijuuden kokemusta varmasti lisää myös se, että tienestit voivat olla tosi suuria.

Puhuja 1 [00:08:59]: Joo. Niin kuin tuossa jo aiemmin ehkä tulikin ilmi, niin sokerideittailu voidaan nähdä tosi helppona tapana tienata rahaa. Tämmöinen taloudellinen hyöty onkin yksi isoimpia motivaattoreita lähteä sokerideittailusuhteeseen. Ja sitten jos mietitään esimerkiksi semmoista tilannetta, missä vaikka nuorella aikuisella on lähtenyt luottotiedot, se taloustilanne on huono ja rahan tarve on suuri, niin on helppo nähdä miten se sokerideittailu voi tuntua helpolta ja nopealta vaihtoehdolta saada sitä rahaa. Yhdysvalloissa sokerideittailusta on pyritty tekemään houkuttelevampaa nimenomaan tämmöisille nuorille, jotka ovat mahdollisesti siinä heikommassa taloudellisessa tilanteessa, kun tämmöisiä sokerideittailusivustoja markkinoidaan esimerkiksi yliopisto-opiskelijoille sillä tavalla, että kun rekisteröidyt opiskelijasähköpostilla sugar babyksi, niin saat käyttöösi premium-tilin ilmaiseksi.

Puhuja 2 [00:09:58]: Ja jos puolestaan ajatellaan vaikka tämänhetkistä taloudellista tilannetta Suomessa, niin heikommissa asemissa olevia ihmisiä laitetaan koko ajan ahtaammalle ja tiukemmalle niin henkisesti, kuin taloudellisestikin. Eläminen kallistuu koko ajan. Erityisesti lapsiperheet ja opiskelijat joutuvat laskemaan tosi tiukasti, mitä he esimerkiksi pystyvät syömään kuukauden aikana. Jos ajatellaan, että tällaisessa tilanteessa elävän perheen nuori kuulee vanhempiinsa pohdintaa siitä, mihin rahat riittävät, voi olla tosi vaikeaa nuoren sitten kertoa, että hän tarvisi vaikka uuden koulurepun, tai vaatteita. Jos tällaiseen tosi vaikeaan taloudelliseen tilanteeseen sattuu sitten tulemaan sugar baby -kutsu, niin nuoren on varmasti tosi vaikea kieltäytyä siitä. Lisäksi on vielä erityisen haavoittuvaisessa asemassa olevia lapsia ja nuoria, jotka voivat altistua vielä herkemmin sokerideittailun kaltaiselle seksuaaliväkivallan muodolle. Esimerkiksi juurikin omassa väitöstutkimuksessa mukana oleva kohderyhmä, eli lastensuojelulaitoksissa olevat lapset ja nuoret, esimerkiksi jos he lähtevät karkumatkalle lastensuojelulaitoksista, he altistuvat monenlaiselle väärinkohtelulle vain siitä syystä, että he pyrkivät selviytymään ilman rahaa, ruokaa ja yöpaikkaa. Lisäksi muita nuoren motivaattoreita sokerideittailun kaltaiselle toiminnalle voi olla se, että he kokevat tulevansa hyväksytyksi ja huomioiduksi, nähdyksi ja kuulluksi tämän niin sanotun sugar daddyn taholta. Tämähän on myös yksi perusmekanismi esimerkiksi groomingissa, jossa tekijä houkuttelee lasta ja nuorta käyttämällä erilaisia toimintatapoja ja lähestymistapoja. Itse asiassa teoretisoinkin tätä ilmiötä omassa väitöstutkimuksessani kehittämällä termin vahingollinen välittämisen illuusio. Yritin nimenomaan tämän käsitteen avulla ilmentää ja kuvata sitä, kuinka nuorten saama välittämisen ja kuulumisen kokemus voi vääristää sitä, millä tavalla he pystyvät ja haluavat tunnistaa ja sanoittaa vahingollista, väkivaltaista toimintaa.

Puhuja 1 [00:12:23]: Myös tuossa sokerideittailu-selvitystyön täysi-ikäisten kyselyvastauksissa näkyy huoli nimenomaan tästä alaikäisten asemasta. Alaikäiset nuoret eivät tosiaan välttämättä ymmärrä niitä kaikkia sokerideittailuun liittyviä riskejä ja vaaroja. Ja sitä, että kun puhutaan alaikäisestä ja täysi-ikäisestä, niin heidän välillään ei voi olla tämmöistä sokerideittailusuhdetta. Eli tämä nuori, joka on alaikäinen, voi kyllä ajatella olevansa sokerideittailusuhteessa, eikä ymmärrä että hän todellisuudessa tulee hyväksi käytetyksi.

Puhuja 2 [00:13:01]: Ja yhtään väheksymättä tai kieltämättä nuorten omaa toimijuutta on tosiaan syytä muistaa, että nuoret tekevät ikätasoisia päätöksiä. Eli heidän kyky arvioida tekojensa vaikutuksia ja seurauksia on usein vielä puutteellista ja myöhempää katumista voi sitten ilmetä. Esimerkiksi jos vaikka sokerideittailuun on kuulunut seksuaalisten kuvien lähettämistä itsestä, niin voi olla tosi ahdistavaa ajatella myöhemmin aikuisuudessa, että missä nämä omat nuoruuden seksuaaliset kuvat mahdollisesti sitten liikkuvat. Ja mikäli nuori tulee altistetuksi seksuaalisille toiminnoille ikätasoistaan aiemmin, voi heidän suhteensa omaan kehoon ja ulkonäköön vääristyä, sekä heidän seksuaalisuutensa kehitys voi vahingoittua – ja ehkä myös ikään kuin pysähtyä.

Puhuja 1 [00:14:00]: Sokerideittailusuhteissa on usein myös tällainen epäsuhtainen valtasuhde, joka voi altistaa hyväksikäytölle tai sille, että ne omat rajat rikkoontuvat. Voidaan ajatella, että sitä valtaa on usein enemmän sillä osapuolella, joka on vähemmän riippuvainen suhteesta. Mun mielestä tässä tilanteessa voikin miettiä, että kuinka helppoa niistä omista rajoista on todellisuudessa sitten pitää kiinni, jos on taloudellisesti riippuvainen vaikka siitä sugar daddysta, tai sugar mamasta

Puhuja 2 [00:14:35]: Ja nimenomaan tämä epätasainen valtasuhde altistaa myös monelle ei-toivotulle käytökselle ja toiminnalle. Eli se voi johtaa seksuaaliseen häirintään ja väkivaltaan myös täysi-ikäisten ihmisten, sokerideittailijoiden joukossa. Sokerideittailussa on myös ihmiskaupan vaara, eli riskinä on ajautua tilanteeseen, jossa joku muu henkilö kauppaa nuorta.

Puhuja 1 [00:15:01]: Sitten jos me mietitään, että miten me aikuiset ja ammattilaiset pystyttäisiin suojaamaan lapsia ja nuoria haitallisilta ja vahingoittavilta kokemuksilta, niin itselle ensimmäisenä tulee mieleen tunne- ja turvataitojen opettaminen, sekä totta kai seksuaalikasvatus lapsille ja nuorille. Näistä asioista puhuminen on tosi tärkeää niin sokerideittailun kuin seksuaaliväkivallankin ehkäisemisessä. Lapselle ja nuorelle pitää puhua itsemääräämisoikeudesta. Siitä omien rajojen tärkeydestä. Ihan jo pienestä saakka, ikätasolle sopivalla tavalla, totta kai. Nykymaailmassa, kun digitalisaatio kehittyy koko ajan enemmän ja enemmän, niin tunne- ja turvataitojen opettamiseen sisältyy myös digiturvataidot, jotka suojaavat lapsia ja nuoria nimenomaan siellä sosiaalisessa mediassa. Oulun kaupunki on luonut esimerkiksi tosi kattavat ja hyvät digiarjen suositukset vanhempien ja huoltajien tueksi. Digiarjen suositukset auttavat huoltajia olemaan lasten ja nuorten tukena nimenomaan siellä somemaailmassa. Aattelen myös, että lapsilla ja nuorilla tulee olla tieto siitä, miten siellä somessa voi esimerkiksi blokata tämmöisiä häiritseviä tai ehdottelevia viestejä lähettävän ihmisen yhteydenotot. Tärkeää on myös se, että vanhemmat ovat kartalla siitä mitä somessa voi tapahtua, ja tapahtuu. Ja miten sitä tukea sille nuorelle voi antaa ja miten sitä nuorta voi suojata niillä somealustoilla. Aattelen myös, että on tosi tärkeää asettaa jonkinlaisia ruutuaikoja erityisesti pienemmille lapsille, mutta varmasti sitten myös vähän vanhemmillekin. Monesti kuulee sitä, että se somemaailma on huoltajille ja vanhemmille ja monesti myös meille ammattilaisille vieras, niin rohkaisen kyllä siihen, että sitten voi opetella niitä somealustojen saloja yhdessä sen nuoren kanssa.

Puhuja 2 [00:17:12]: Kyllä. Olen ihan täysin samaa mieltä Tessan kanssa tästä seksuaali- ja turvataitokasvatuksen tärkeydestä. Usein sitten ajatellaan vahingossa, että seksuaali- ja turvataitokasvatus on vain sitä, että lapset ja nuoret oppisivat puolustautumaan ja suojautumaan väkivaltaa vastaan. Eli ikään kuin siinä asetettaisiin väkivallan kohteelle tämmöinen vastuu. Mutta on hyvä muistaa, että omien rajojen kunnioittamisen lisäksi lapset ja nuoret oppivat myöskin sitä, että kuinka kunnioitetaan toisten rajoja. Oulun kaupunki on todellinen edelläkävijä, eli meidän kaupungin opetussuunnitelmiin on lisätty tunne- ja turvataitokasvatus. Tämä tärkeä innovaatio tuli Turvallinen Oulu -hankkeen myötä. Ymmärtääkseni koulussa työskenteleviä opettajia on koulutettu antamaan tunne- ja turvataitokasvatusta, mutta esimerkiksi kun katsotaan kasvatustieteiden tiedekunnan antamaa opetusta varhaiskasvatuksen opiskelijoille ja luokanopettajille, niin heille ei anneta minkäänlaista tietoa ja valmiuksia siihen, kuinka opettaa tunne- ja turvataitokasvatusta. Tai ylipäänsä, että mitä tunne- ja turvataitokasvatus tarkoittaa. Eli tämä on vähän hieman paradoksaalinen tilanne ja yliopisto voisi vastata tähän puutteeseen. Me ollaan sitten kuitenkin sukupuolentutkimuksen ryhmässä kehitetty tähän tarpeeseen yksi viiden opintopisteen seksuaalikasvatuskurssi, joka ei kuitenkaan ole pakollinen sitten opettaja- ja vaka-opiskelijoille. Ja on totta kai sanomattakin selvää, että tällaisia tärkeitä asioita ei pysty käsittelemään viiden opintopisteen kurssilla kuin ihan pintapuolisesti. Eli opettajaksi valmistuvilla ei ole tietotaitoa, tai valmiuksia käsitellä seksuaali- ja turvataitokasvatusta koulussa, mutta he silti kohtaavat näitä asioita kouluarjessaan. Jos ajatellaan vaikka tällaisen logiikan kautta, että esimerkiksi opettajaa ei lähetetä opettamaan vaikka matikkaa ilman, että heillä on tarvittavia valmiuksia, niin saman logiikan voisi siirtää myös tunne- ja turvataitokasvatukseen. Eli miksi nämä olisivat yhtään väheksyttävimpiä asioita koulussa? Jos kuitenkin muistetaan, että oppimisen kannalta tärkeintä on, että lapsille ja nuorilla olisi tosi hyvää ja turvallista olla koulussa, niin tunne- ja turvataitokasvatus auttaisi juurikin tässä perustuksen rakentamisessa. Ja ehkä näin lopuksi haluaisin muistuttaa siitä, että kun puhutaan sokerideittailusta ja seksuaaliväkivallasta, niin usein kun mennään tämmöiseen lasten ja nuorten seksuaalisuuteen, niin on hyvin tyypillistä, että aikuiset kokevat sen tosi vaikeaksi ja haastavaksi aiheeksi. Mutta siinä haluaisin muistuttaa, että tärkeintä on, että aikuiset ovat läsnä lapsille ja nuorille. Kertovat, että heille voi tulla puhumaan ihan mistä asioista tahansa. Se vie jo aika pitkälle.

Puhuja 1 [00:20:36]: Kyllä. Rohkeasti vaan kannustaa niitä lapsia ja nuoria puhumaan. Sitten ajattelen itse, että meidän aikuisten vastuulla on totta kai se, että on tietoa tällaisista erilaisista asioista, koska ilman sitä tietoa näistä ilmiöiden haitoista ja vaaroista, niin me ei myöskään pystytä nuoria niiltä suojelemaan. Minä omasta puolestani kiitän ennen kaikkea Helenaa, kun tulit mun seurakseni tähän jaksoon. Ja sitten totta kai vielä Sivistyksen supervoimia -podcastia kutsusta.

Puhuja 2 [00:21:07]: Kiitos myös minun puolestani, Tessa. Oli tosi mukava jutella näistä asioista. Kiitos kutsusta tähän podcastiin.

Juonto [00:21:09]: Tätä podcast-sarjaa ovat tekemässä Oulun kaupungin, Oulun yliopiston sekä Pohjois-Suomen aluehallintoviraston supervoimakkaat ammattilaiset. Tekniikan hoitaa äänitalo Pasila ja kaikessa muussa upeassa auttaa mainostoimisto Uleåborg.

[äänite päättyy]