#27 Yhteinen pedagoginen katse – esi- ja alkuopetuksen yhteistyö

Juonto [00:00:00]: Tietoa, tutkimuksia, tuloksia. Sivistyksen supervoimia -podcast. Sivistys on supervoima, joka kasvattaa tiedolle ja taidolle siivet. Tämän podcastin tavoitteena on esitellä uusia tutkimusaiheita ja tuloksia opetus- ja kasvatusalan henkilöstölle. Kuuntele ja vahvistu.

Puhuja 1 [00:00:22]: Hei, olen Taina Kyrönlampi. Toimin Oulun yliopistossa esi- ja alkuopetuksen yliopistonlehtorina.

Puhuja 2 [00:00:31]: Hei, minä olen Hanna Asmundela-Polo ja toimin esiopetuksen ja varhaiskasvatuksen opettajana Maikkulan päiväkodissa, täällä Oulussa. Meille Maikkulan päiväkotiin on keskitetty tänä vuonna ensimmäistä kertaa kaikki alueen eskarit. Päiväkodissamme on kaksi 20 lapsen esiopetusryhmää – Kirsikkapuisto ja Niittyvilla. Me olemme jo vuosien ajan tehneet yhteistyötä Maikkulan koulun kanssa. Tänä vuonna nämä meidän yhteistyökuviomme ovat nousseet vielä aivan uudelle tasolle.

Puhuja 3 [00:01:13]: Hei, minä olen Anna Buckman ja työskentelen luokanopettajana Maikkulan koulussa, myöskin täällä Oulussa. Opetan tällä hetkellä ekaluokkalaisia. Meidän koulussamme on kaksi ekaluokkaa. Saan tällä hetkellä tehdä töitä aivan ihanan työparin kanssa. Toimin lisäksi meidän koulussamme esi- ja alkuopetuksen yhteisopettajana. Sitä myötä olenkin päässyt mukaan kehittämään Maikkulan alueen yhteistyökuvioita eteenpäin.

Puhuja 1 [00:01:45]: Esi- ja alkuopetusvuosien aikana luodaan pohja lapsen oppimisen polulle ja edistetään kokonaisvaltaisesti lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista. Parhaimmillaan lapsen siirtyessä kodista päiväkodin kautta esiopetuksesta kouluun lapsen kasvu, kehitys ja oppiminen muodostuvat ehyen ja johdonmukaisen polun lapsen arjessa ja elämässä. Kuitenkin lapsen joustavan oppimispolun varmistamiseksi tarvitaan entistä enemmän yhteistyötä esi- ja alkuopetuksen henkilöstön välille. Tämä asia tulee myös vahvasti esille esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteissa, joissa henkilöstöä ja kuntaa velvoitetaan kehittämään ja suunnittelemaan yhteistyötoimintaa esiopetuksen ja koulun välillä. Tutkimuksissa on myös huomattu, että lapsen yhtenäinen oppimispolku vaatii sekä vanhempien, kasvattajien ja opettajien välistä tiivistä yhteistyötä, jotta opetussuunnitelmien vaade toteutuisi. Samaan aikaan yhä enemmän yhteiskunnallisessa ja koulutuspoliittisissa keskustelussa on kiinnitetty huomiota siihen, miten esi- ja alkuopetuksen siirtyminen toteutuu esi- ja alkuopetuksen arjessa. OECD:n raportti jo vuodelta 2017 kiinnitti huomiota siihen, kuinka siirtymäkäytänteet vaihtelevat Suomessa paikallisesti. Lapsen eheälle oppimispolulle siirtymisen merkitys on tunnistettu, mutta Suomessa puuttuvat kansallisella tasolla yhtenäiset toimintatavat turvaamaan lapsen oikeudet joustaviin siirtymiin esi- ja alkuopetuksen toimintakulttuureissa. Nyt sitten kysynkin teiltä Hanna ja Anna, miten olette työssänne kiinnittäneet huomiota lapsen siirtymisiin esiopetuksesta ekaluokalle.

Puhuja 2 [00:03:44]: Esi- ja alkuopetuksen yhteistyötä tehdään Oulussa alueellisesti, vaihtelevilla tavoilla. Oulun kaupungin sisällä onkin nyt viime aikoina kehitetty voimakkaasti 5-8-vuotiaiden pedagogiikkaa. Oulun kaupungin esi- ja alkuopetuksen toimintamallin tavoitteena on rakentaa eheä opinpolku esiopetuksesta perusopetukseen ja tukea lapsen kasvua kouluyhteisön jäseneksi. Maikkulassakin tätä yhteistyötä on tehty monella tavalla jo vuosien ajan, mutta ehkä hiukan suppeammin, eikä niin järjestelmällisesti. Oulussa halutaan, että esi- ja alkuopetuksen yhteistyö on säännöllistä, suunnitelmallista ja tavoitteellista. Nyt, kun Oulun kaupungissa esiopetus on keskitetty tiettyihin päiväkoteihin, avautuikin loistava mahdollisuus tiiviimmän ja selkeämmän yhteistyön kehittämiseen. Tänä lukuvuonna olemmekin kehittäneet meidän Maikkulan alueen 5-8-vuotiaiden pedagogista suunnitelmaa, johon on kirjattu muun muassa meidän yhteiset toimintatapamme, sekä tavat jakaa asiantuntijuutta ja osaamista.

Puhuja 3 [00:04:58]: Sitten tämän pedagogisen suunnitelman lisäksi meidän Maikkulan koulun Soile-rehtori otti yliopiston suuntaan yhteyttä ja kyseli mahdollisuutta kehittää tämän aiheen äärelle jonkinlaista yhteistyötä. Tällä tavalla sai alkunsa Maikkulan koulun, Maikkulan päiväkodin ja Oulun yliopiston hanke nimeltään Yhteinen pedagoginen katse, jossa me varhaiskasvatuksen opettajat, alkuopettajat, erityisopettajat sekä rehtori ja päiväkodinjohtaja saimme aikaa ja tilaa keskustella ja rakentaa yhteistä toimintakulttuuria. Tätä keskustelua ohjasivat yliopistolta Taina ja Maria Peltola. Eli tiivistetysti hanke sisälsi työnohjausta ja yhteisen toimintakulttuurin muodostamista, sekä tutkimusaineiston keräämistä yhtäaikaa. Win-win-tilanne ja antoisa hanke, kaiken kaikkiaan.

Puhuja 1 [00:05:57]: Kuvaatte hyvin mielenkiintoisesti, minkälaisista lähtökohdista olette lähteneet kehittämään tätä teidän pedagogista toimintaanne, turvataksenne lapsen siirtymävaihe esiopetuksesta ekaluokallekin. Kysynkin teiltä seuraavaksi, minkälaisia pedagogisia ratkaisuja ja huomioita olette tehneet, kun olette miettineet yhdessä esi- ja alkuopetuksen opetusta ja käytänteitä.

Puhuja 3 [00:06:26]: No, kun aloimme hanketapaamisissa keskustella meidän arjesta ja haasteista, sekä päiväkodissa että koulussa, niin huomasimme että painitaan melko lailla samanlaisten asioiden äärellä. Usein ehkä ajatellaan, että kun lapsi siirtyy kouluun, ollaan huolissaan siitä lukemaan oppimisesta, tai siitä miten matemaattiset taidot kehittyvät. Mutta kyllä ne tavallisimmat haasteet ovat siellä tunnetaidoissa, tai vuorovaikutustaidoissa. Nämä taidothan ovat niitä kaikista tärkeimpiä taitoja elämässä. Kun lapsi osaa olla itsensä kanssa ja osana ryhmää, niin siitä muodostuu lapselle sellainen turvallisuuden tunne, että minä pärjään ja minä pystyn. Silloin sitä oppimistakin tapahtuu.

Puhuja 2 [00:07:06]: Me ollaan todellakin jo usean vuoden ajan saatu kouluilta sen kaltaista viestiä, että älkää olkoon niinkään huolissanne siitä kuinka monta kirjainta tai numeroa lapsi osaa, vaan keskittykää harjoittelemaan ainakin yhtä paljon, jos ei enemmänkin, tunne- ja vuorovaikutustaitoja. Eli näitä yhdessä elämisen ja olemisen taitoja.

Puhuja 3 [00:07:29]: Oulussahan on viime vuosina tehty aivan mahtavaa työtä tunne- ja turvataitokasvatuksen parissa. Meillä on olemassa aivan huippuhyvää, valmista materiaalia tunne- ja turvataitotunneille. Esimerkiksi meidän koulussamme kuukausittaiset tunnetaitotunnit on koottu tämmöiseksi koko koulun yhteiseksi tunne- ja turvataitoseikkailuksi. Seikkailun suoritettuaan lukuvuoden lopulla luokat saavat lunastaa itselleen palkinnon.

Puhuja 2 [00:08:00]: Esi- ja alkuopetuksessa päivittäinen arki on jatkuvaa tunne- ja turvataitokasvatusta. Arjen erilaiset tilanteet ovat mitä parhainta oppimisalustaa erilaisten tunteiden läpikäyntiin ja ymmärryksen luomiseen siitä, että kaikki tunteet ovat sallittuja. Aikuinen aina auttaa ja sanoittaa aitoja tilanteita ja tunteita. Yhdessä sitten pyritään löytämään oikeanlaiset tavat tuoda vaikeitakin tunteita esille. Sen lisäksi on tosi tärkeää, että tunne- ja turvataitojen harjoitteleminen tuodaan lapsille näkyväksi ja tietoiseksi erilaisilla suunnitelluillakin pienryhmäharjoituksilla. Olennaista on, että tarjotaan rauhallinen ja turvallinen hetki tunne- ja turvataitojen harjoitteluun esimerkiksi keksittyjen tilanteiden kautta. Oulun kaupungilla on juuri näihin hetkiin hyvää, valmista materiaalia, jota meillä eskarissa hyödynnetään. Nyt syksystä alkaen mekin eskarissa pääsemme osaksi koululaisilla jo käytössä olevaa tunne- ja turvataitoseikkailua. Näin myös eskarilaisille turvataan vielä paremmin säännöllinen tunne- ja turvataito-kasvatushetki.

Puhuja 3 [00:09:16]: Meillä Maikkulan koulussa on viime vuosina kehitetty myös tämmöinen aivan oma Sopu-malli. Meidän koulussa kaikenlaisiin konflikteihin ja riitatilanteisiin puututaan. Tarvittaessa niistä tehdään Sopu-opettajille Sopu-pyyntö. Sopu-opettajat ovat kouluttautuneet restoratiiviseen sovitteluun, jota sitten hyödynnetään näissä oppilaiden kanssa käydyissä sovitteluissa. Maikkulan koulussa on lisäksi jokaisesta luokasta valittu yksi Sopu-oppilas, joka voi myös raportoida kiusaamisesta, tai konfliktitilanteista toisen oppilaan puolesta, tai vaikka yhdessä toista tukien. Sopu-oppilat järjestävät mukavaa yhteistä puuhaa viikoittain Sopu-välkillä. He ovat myös lanseeranneet esimerkiksi tämmöisen Sopu kehu -kampanjan koko koululle.

Puhuja 2 [00:10:10]: Ja syksyllä myös Maikkulan päiväkodissa aletaan kouluttautua restoratiiviseen sovitteluun ja siihen pohjautuvaan Miniverso-sovittelumalliin. Ja tämähän tarkoittaa käytännössä sitä, että jo aivan pienimmätkin päiväkotilaiset pääsevät harjoittelemaan muun muassa riitojen sovittelua yhdessä kasvattajien kanssa.

Puhuja 1 [00:10:30]: Kerroittekin, että teillä on paljon erilaisia yhteisiä ja samankaltaisia pedagogisia sisältöjä siellä esi- ja alkuopetuksen arjessa. Ja toittekin hyvin esille, kuinka tunne- ja turvataitojen merkittävyyttä lapsen oppimisen ja lapsen koko elämän aikana – sitä ei voi olla huomioimatta ja korostamatta liikaa. Kertoisitteko nyt vielä konkreettisesti meille, miten saatte varmistettua, että yhtenäiset sisällöt sisältyvät esi- ja alkuopetuksen lukukauteen?

Puhuja 3 [00:11:05]: Aiemmin Maikkulan alueen esi- ja alkuopetuksen yhteistyöltä on puuttunut tarkka ja säännöllinen suunnitelma siitä, mitä milloinkin tapahtuu. Tänä vuonna olemmekin yhdessä luoneet esi- ja alkuopetukselle vuosikellon, mikä sitten varmistaa, ettei yhteistyö ole yksittäisten ihmisten varassa, vaan että se yhteistyö on tasalaatuista, säännöllistä ja tavoitteellista aina vuodesta toiseen. Itse asiassa näitä vuosikelloja on kolme. Yksi on meille esi- ja alkuopetuksen henkilöstölle. Toinen on huoltajille suunnattu. Ja sitten on vielä kolmas, jossa kuvataan lapsen polkua esiopetuksesta alkuopetukseen ja sitä toteutettavaa lähiyhteistyötä.

Puhuja 2 [00:11:56]: Joo. Näissä vuosikelloissa on hyvin ja helposti ylhäällä kuukausittain tapahtuvat yhteistyön asiat. Niihin on aina helppo palata ja tarkistaa, että missä ollaan menossa, mitä seuraavaksi ja kenen vastuulla mitkäkin asiat olivatkaan. Esimerkiksi yhteiset kokoontumiset aloitellaan jo syyslukukaudella, jotta se tutustuminen koulumaailmaan alkaa mahdollisimman varhain, tehden siitä sitten helpomman ja kevyemmän. Ja vähentää sellaista turhaa jännitystä siitä, että mitä se koulu oikein on. Kevätpuolella sitten käydään mm. kurkistelemassa luokkiin ja ollaan mukana jo oppitunneilla. Ja todella tärkeää on myös yhteistyö esimerkiksi erityisopettajien kanssa. Ja kaikki siihenkin liittyvä on nyt helposti muistettavissa siellä meidän vuosikelloissa.

Puhuja 1 [00:12:49]: Tutkimuksissa on ilmennyt, että jotta teidän kuvailemanne esi- ja alkuopetuksen välinen yhteistyö on mahdollista, esihenkilön tuki on merkityksellistä. Miten te olette huomanneet tämän asian opettajan työssänne?

Puhuja 2 [00:13:04]: Meidän Maikkulan päiväkodin johtajan Leenan tuki on ollut kyllä kaiken tämä yhteistyön A ja O. Hän on ollut innolla ja aktiivisesti mukana tässä hankkeessa ja mahdollistanut meidän työntekijöidemme osallistumisen tähän yhteistyön kehittämiseen. Muun muassa huolehtimalla siitä, että siihen varataan kunnolla työaikaa.

Puhuja 3 [00:13:26]: Komppaan täysin Hannaa. Me olemme myös saaneet Soile-rehtorilta täyden tuen esi- ja alkuopetuksen kehittämiseen. Hän on ollut aktiivisesti myös itse mukana tässä hankkeessa. Hanketta on toteutettu YS-ajan, eli yhteissuunnitteluajan puitteissa. Myös jatkossa esi- ja alkuopetuksen vuosikello tulee kulkemaan käsi kädessä meidän koulun yhteissuunnittelun vuosikellon kanssa, jotta esimerkiksi yhteistyön suunnittelu ajoittuu varmasti meillä työajalle.

Puhuja 1 [00:14:02]: Kertoisitteko vielä kuulijoille, miksi yhteistyötä kannattaa tehdä?

Puhuja 2 [00:14:05]: No, se on ihan äärimmäisen tärkeää, että lapselle luodaan ja turvataan yhtenäinen ja turvallinen, yksilöllinen polku päiväkodista kouluun. Ja myös siitä eteenpäin. Ja että lasta ja hänen kysymyksiään koulumaailmaan siirryttäessä kuunnellaan ja niihin reagoidaan. Yhteistyötä tekemällä tämä saadaan onnistumaan. Ja toisaalta hyvällä yhteistyöllä luodaan mielenrauhaa myös vanhemmille, joita koulun aloittaminen voi jännittää välillä jopa lasta enemmän.

Puhuja 3 [00:14:37]: Tuo on kyllä Hanna kaikista merkittävin asia tässä yhteistyössä. Mulle on jäänyt ihan parhaana palautteena tästä tänä lukuvuonna tehdystä yhteistyöstä semmoinen hetki, kun Hanna oli eskariryhmän kanssa meillä koululla tutustumassa ja eräs pieni eskarilainen levitti käteensä isosti auki ja kertoi, että aamulla jännitti tämän verran. Ja sitten näytti semmoista muutaman senttimetrin mittaista matkaa sormilla ja totesi, että nyt jännittää enää tämän verran. Se oli semmoinen mukavalta tuntuva palaute siinä hetkessä. Mutta sen lisäksi yhdessä luotu vuosikello ja sen kautta toteutettu yhteistyö ovat tosi arvokkaita työkaluja meille kasvattajille. Erityisen tärkeää on se, että esi- ja alkuopetuksen nivelvaiheen yhteistyö säilyy jatkossakin laadukkaana, ja että tieto kulkee ja asiantuntijuutta jaetaan päiväkodin ja koulun välillä. Samalla me ollaan tultu toisillemme tutuiksi ja se on lisännyt ymmärrystä ja yhtenäisyyttäkin varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen toimintakulttuurien välillä.

Puhuja 1 [00:15:57]: Meillä on ollut yhteinen ja mielenkiintoinen matka koko edellisen lukuvuoden aikana. Me tosiaan tavattiin noin kerran kuukaudessa ja sitten te keskustelitte siellä pienryhmissä teidän niistä pedagogisista asioista ja arjen haasteista, joita te olette työssänne kohdanneet. Tosiaan näin yliopiston puolelta, niin meillähän on tässä tutkimushanke kanssa käynnissä ja olemme saaneet teiltä todella arvokasta tietoa, että minkälaiset asiat siellä puhututtavat, siellä esi- ja alkuopetuksen arjessa. Kiitos siitä.

Puhuja 2 [00:16:36]: Kiitos. Tämä hanke on ollut kyllä aivan huippujuttu tähän meidän päiväkodin tai eskarin ja koulun välisen yhteistyön syvenemiseen. Ja voin varmasti puhua ihan kaikkien päiväkodin aikuisten puolesta, että ollaan oltu tosi innoissamme mukana ja saatu tätä meidän yhteistyötämme syvennettyä kyllä merkittävällä tavalla.

Puhuja 3 [00:17:02]: Olen kyllä aivan samaa mieltä teidän kanssanne. Yhteistyö yliopiston kanssa tuntui meistä aluksi vähän jopa jännittävältä. Varmasti kaikki olivat aluksi vähän ymmällään, että mitä se meidän yhteistyömme voisi käytännössä olla. Mutta lopulta tästä kuoriutui kyllä ihan loistava hanke. Me ollaan päästy tämän lukuvuoden aikana ihan hurjan paljon eteenpäin näissä meidän esi- ja alkuopetuksen yhteistyökuvioista teidän, Taina – sinun ja Marjan tuella. Erityiskiitos kyllä kaikille tässä hankkeessa mukana olleille ja teille yliopiston porukalle.

Puhuja 1 [00:17:46]: Ja kiitoksia kuulijoille, kun jaoitte meidän kanssamme tämän yhteisen matkan.

Juonto [00:17:51]: Tätä podcast-sarjaa ovat tekemässä Oulun kaupungin, Oulun yliopiston sekä Pohjois-Suomen Aluehallintoviraston supervoimakkaat ammattilaiset. Tekniikan hoitaa äänitalo Pasila ja kaikessa muussa upeassa auttaa Mainostoimisto Uleåborg.