#12 Veteen piirretty viiva. Opettajien ja rehtoreiden kokemuksia tehostetun tuen toteutumisesta perusopetuksen alakoulussa.

Puhuja 1 [00:00:01]: Tietoa, tutkimuksia, tuloksia. Sivistyksen supervoimia -podcast. Sivistys on supervoima, joka kasvattaa tiedolle ja taidolle siivet. Sivistys on sitä, että tietää enemmän ja luulee vähemmän. Sivistys rakentaa tiedon ja taidon atomeista välittävän ja vastuullisen ihmisen. Sivistyksen supervoimia, podcast-sarja, jossa kuulet supervoimien tekijöistä ja siitä, miten kaikki liittyy ihmeellisesti kaikkeen. Kuuntele ja vahvistu.

Haastattelija 1 [00:00:34]: Olen alueellisen tuen palveluvastaava Ulla Metsäinen, ja kanssani täällä on erityisopettaja Helena Nykänen. Olemme keskustelemassa kolmiportaisesta tuesta, ja ennen kaikkea tehostetun tuen toteutumisesta alakouluissa. Helena on tehnyt aiheesta väitöskirjan “Opettajien ja rehtoreiden kokemuksia tehostetun tuen toteutumisesta alakouluissa”. Hän kertoo meille tästä enemmän tänään. Esitteletkö Helena tarkemmin itsesi ja sen, miten kiinnostuit juuri tästä aiheesta?

Puhuja 2 [00:01:10]: Tosiaan määhän oon alun perin koulutukseltani luokanopettaja, ja sitten kouluttauduin sitten erityisopettajaksi, ja vieläki oli intoa opiskella, elikä jatkoin sitten nuita jatko-opintoja ja kasvatustieteen tohtorin tutkintoa ja mistä tää oikeestaan sitte lähti? Tää lähti siitä jo luokanopettaja-aikana, että mää huomasin, että oppilailla oli monenlaisia haasteita siellä koulun arjessa, ja tuntu, että ei välttämättä oo niitä keinoja tuota, millä aina vastata koko luokan ja kaikkien niien oppilaitten tarpeisiin. Siks sitte alkoinki eritysopettajaksi opiskelemaan, ja senkin jälkeen on tuntunu, että niin moninaisia on luokissa haasteita, et vielä sitten kiinnostuin enemmän. Ja kun tää kolmiportainen tuki sillon 2011 syksyllä alotettiin kouluissa. Sitten aloin kiinnostumaan siitä, et miten tota tää toimii, ja ennen kaikkea tuo uusi siinä tää tuen porras, tää tehostettu tuki. Eli meillähän on nykyään yleinen, tehostettu ja erityinen tuki. Ja sitä tuota halusin saaha sitte enemmän semmosta tutkittua tietoa ihan tästä aiheesta, ja miten ylipäätänsä tätä tuen toteutumista ja tuen antamista vois sitten kouluissa kehittää. Et siitä lähti nää mun kiinnostuksen kohteet, et hyvin semmosta käytännön ja arjen läheistä. Sitä, mitä mä tein joka päivä omassa laaja-alaisen erityisopettajan työssä.

Haastattelija 1 [00:02:41]: Laaja-alaisen erityisopettajan työ on hyvin monenlaista, ja kolmiportainen tuki todellaki on tuen muoto, mistä me puhutaan perusopetuksessa. Siellä on, kuten mainitsit, niin tuo yleinen tuki. Se me voidaan ajatella, et se kuuluu kaikille. Sitten siellä on erityinen tuki, joka on ehkä myöski helpommin ymmärrettävä, kuin tuo tehostettu tuki. Erityinen tuki oppilaille, joilla on jo yksilöllistettyjä oppiaineita tai jotakin tiettyä erityistä, mihin he tarvitsee tukea. Mutta sitten siihen välimaastoon jää tuo tehostettu tuki. Mitä tehostettu tuki mielestäsi Helena on?

Puhuja 2 [00:03:16]: Joo, se näytti tässä tutkimuksessaki olevan tosiaan, mullahan tää aihe, tai ensimmäinen siitä on, et veteen piirretty viiva, elikä hyvin monet heistä koki, että heillä ei oikein ollu välttämättä ihan tarkkaa tietoa, mikä se tehostettu tuki on, ja mitenkä sitä tuota sitten pitäis niinkun toteuttaa. Elikä se tehostetun tuen raja ja käsite olivat näien vastaajien mielestä epäselviä, ja sit myös se, et miten liikutaan näillä tuen tasoilla, niin se ei ollu yksiselitteistä. Että sitten perusteissahan sitä kuvataan, että tehostettu tuki on sellaista, että oppilailla on jo useita tuen erilaisia muotoja, tukikeinoja, ja että se on säännöllistä. Näinhän perusteet sitä kuvaavat, mutta edelleen niinku joku näistä minun haastattelemistani opettajista sanoi, niin sanoi, että tää on tämmöstä harmaata aluetta. Mullahan oli tutkimuskysymyksinä tässä, että, juuri että miten opettajat ja rehtorit kuvaa tätä tehostettua tukea osana kolmiportaista tukijärjestelmää alakoulussa, ja sit, miten tää tehostettu tuki on toteutunu alakoulussa, ja kolmantena kysymyksenä oli vielä, että miten perusopetuslain muutoksen läpivienti on onnistunut alakoulussa opettajien ja rehtoreiden mielestä. Mulla oli tässä tutkimuksessa oli viis luokanopettajaa, viis erityisopettajaa ja viis rehtoria, joita mä henkilökohtasesti haastattelin. Ja sen lisäksi, mulla oli tämmönen focus group -ryhmä, jossa oli kolme alakoulun opettajaa ja kolme erityisopettajaa. Ja he saivat keskenään keskustella mun antamista aiheista, jotka oli niitä samoja, mitä oli näissä haastatteluissa. Lisäksi mulla oli tämmönen dokumenttiaineisto, eli siinä oli tuota nelisenkymmentä pedagogista arviota, ja sitten tehostetun tuen oppimissuunnitelmaa ja niitä, sitten näitä aineistoja vertasin.

Haastattelija 1 [00:05:20]: Pedagoginen arviohan tehdään siinä vaiheessa, kun mietitään millä tuen portaalla oppilaan on hyvä olla. Onko hän siinä yleisessä tuessa, vai siirretäänkö sitte jo tehostettuun tukeen. Ja sitten oppimissuunnitelmia tehdään siinä vaiheessa, kun oppilaalla on jo jotakin tuen päätöstä ehkä olemassa. Pääsääntöisesti siis tehdään näin, että oppilaalla on tehostetun tuen päätös, ja sitten kirjataan sinne oppimissuunnitelmaan niitä tuen muotoja ja keinoja. Minkälaisia tuen muotoja ja keinoja opettajat käyttivät?

Puhuja 2 [00:05:54]: Joo, tutkimustulosten mukaan, niin nää tukikeinot on, ja tukimuodot lisääntyneet, et hyvin yleistä oli osa-aikanen erityisopetus ja tukiopetus, ohjaajien, koulunkäynnin ohjaajien tai avustajien palvelut, eriyttäminen tunneilla eri keinoin, kodin ja kodin välinen yhteistyö, nää oli varmaan niitä ja yhteistyö ylipäätänsä eri toimijoiden kesken, oppilashuollon ja sitten kuntouttavien tahojen kanssa oleva yhteistyö. Nää oli varmaan sitten niitä kaikista käytetyimpiä keinoja. Että tärkeimpinä tukimuotoina he totesivat, että on tämmönen yksilöllinen oppilaan omasta lähtökohdasta suunniteltu ja annettu tuki, riittävä henkilöstöresurssi ja yhteistyön tekeminen eri osapuolten kesken. Nää oli ne kolme, mitä tutkimustulosten mukaan painotettiin eniten.

Haastattelija 1 [00:06:54]: Vielä kysyisin siitä tehostetun tuen määritelmästä, kävikö se näitten opettajien vastauksista esiin jotenkin, että miten he ymmärsivät sitä tehostettua tukea?

Puhuja 2 [00:07:04]: Joo. Se oli tosiaan se määritteleminen oli haasteena, ja yhtenä tämmösenä kehittämisajatuksena tästä nousikin, että kansallisesti tää tehostetun tuen raja ja käsite, niin tulee määritellä selvemmin. Ja sitten myös se, että miten näillä tuen tasoilla liikutaan, niin se myös tarkemmin. Että osalle se oli selkeää, mutta oli vielä paljon, joille ei tää ollu niin selkeätä. Määhän oon keränny tämän aineiston 2014 keväällä, että tää sillä tavalla on jo, kuitenkin olisi ollut jo käytössä tää kolmiportainen tuki useamman vuojen, mutta toki sitten tästä ei voia aivan niinku vetää samoja johtopäätöksiä, jos ne ois tehty vaikkapa tänä vuonna tai viime vuonna. Että toki siinä voi olla sitten eroa. Mut sitten, jos ajattelen ite tuolla käytännön tasolla kun toimin ja tietysti juttelen luokanopettajien, erityisopettajien, rehtoreitten kans näistä, kyl se tuntuu, et se edelleenkin on ne samat pulmat. Ja nää mitä mulla tuli tutkimustuloksia, niin ne ovat hyvin saman suuntasia kuin kaikissa aikaisemmissa tutkimuksissa saadut tutkimustulokset.

Haastattelija 1 [00:08:17]: Ja omassa työssäni kohtaan myös juuri näitä samoja ongelmia ja tätä tehostetun tuen välimaastoon jäämistä, sitä miten sitä ymmärretään, missä vaiheessa siirrytään jo sitten erityiseen tukeen, niin se on varmasti edelleenkin, vaikka tästä vuosia on jo kulunu siitä sun tutkimusaineiston keräämisestä, niin se on edelleenkin tällanen veteen piirretty viiva se, että mikä on tehostettua tukea, ja millon se tulisi alottaa, ja millon se tulisi sitten siirtyä astetta vahvemmaksi, elikä erityisen tuen portaalle siirtää oppilasta. Et edelleen varmasti samojen ongelmien kanssa painitaan, että en yhtään ajattelisi, että tämän tutkimuksen niinkö anti olisi jollakin tavalla vanhentunutta tai ei olisi ihan akuuttia tällekin päivälle.

Puhuja 2 [00:09:03]: Näin määki iteki ajattelin, ja sit kuitenki seuraan yhä edelleen, vaikka en aktiivisesti ite teekään tällä hetkellä tutkimusta, mutta seuraan kuitenkin artikkeleita ja yleistä keskustelua esimerkiks lehdistössä ja Opetushallituksen ja -ministeriön sivuja, ja poliitikkojen lausuntoja aiheesta, niin kyllä siellä ja taas OAJ:n, joka paljon sitte tietenki tutkii opettajien ja rehtorien näkökulmasta näitä asioita, niin niin samat teemat siellä nousee koko ajan esille.

Haastattelija 1 [00:09:34]: Kyllä, tämä on ihan totta. Tärkeempinä tutkimustuloksina mainitsit tuossa aiemmin, et se tehostettu tuki ei toisaalta myöskään toteutunut, eli oli asioita, joista ajateltiin, että ollaan tehostetussa tuessa, ja oppilaille annetaan tukea, ja sit kuitenkin se tehostettu tuki ei riittävällä tavalla toteutunut. Niin mistä se johtui?

Puhuja 2 [00:09:59]: Tässä varmaan on tuota monia syitä, mut yksi syy, mikä esimerkiks tää mun tuloksen, tutkimustulosten pohjalta tuli, niin on se, että kaikki opettajat ei oo saanu tarpeeksi koulutusta. Hyvin usein, niin tässä tapahtuu semmonen ilmiö, että ne jotka kouluttautuvat muutenkin, niin menevät yleensä koulutuksiin, ja sit meillä on, osa on tuota henkilökuntaa, jotka eivät ehkä koe tarvitsevansa tai jostakin muusta syystä, niin halua lähteä koulutukseen, niin tää voi olla sitten semmonen yksi sitten tekijä tässä. Et positiivisena puolena, jos aatellaan näistä tutkimustuloksia oli se, että tässä tehostetun tuen toteutumisessa, niin oppilaan osallisuus, asema ja oikeudet oli kuitenkin parantuneet, näin kokivat kaikki nää vastaajat, voi sanoa ihan poikkeuksetta, ja sitten tätä varhaista ja ennakoivaa tukea on otettu käyttöön. Ja kyllä siellä on myös tätä keinovalikoimaakin monipuolistettu, jos ajatellaan sitä aikasempaa. Et tässähän oli tuota ennen tätä kolmiportaista tukea oli tämmönen alotus Kelpo-hanke, tämmönen neljä aaltoa, jossa jo harjoteltiin näitä juttuja, ja yhdessä mietittiin isoissa porukoissa, aina tuota, ei oo ennää läänejä, mutta kuitenki sillä tavalla alueittain, niinku et miten tätä asiaa vois lähestyä ja koulutettiin. Ne varmasti, jotka oli tässä Kelpo-hankkeessa, niin heillä oli niinkun paremmat edellytykset sitte ottaa tää kolmiportainen tuki käyttöön, et selkeästi ne, jotka siellä minunkin tutkimuksessa vastasivat, että eivät olleet osallistuneet siihen Kelpo-hankkeeseen, niin heille se oli niinkun vielä semmonen oudompi, eikä ollu niin tuttu tää asia ja tähän liittyvät jutut. Että tää on varmasti semmonen yksi puoli, joka on tässä. Ja sitten ehkä jos niinku kokonaisuutena mietitään noita tutkimustuloksia, niin sekä luokanopettajat että rehtorit kokivat, arvioivat, että tää työn määrä on nyt lisääntynyt, ja tuota se on monimuotoistunut, et he ovat paljon enemmän tämmösissä palavereissa mukana, ja sitten tää pedagoginen asiakirjojen täyttäminen vie paljon aikaa sitten, ja ylipäätänsä se yhteistyö, että suunnitellaan tätä tuen antamista ja mietitään niitä keinoja. Niinku, et se on semmonen vähän suhteellinen, että meillä ei YS-aika kuitenkaan oo lisääntyny, jolla aika paljon kuitenkin näitä asioita varmaan pitäis hoitaa sitten. Kyl opetushenkilöstö tarvitsee lisää täydennyskoulutusta, jotta se pystys vastaamaan moninaisten oppilaitten tuen tarpeeseen. Ja tuota sitte myös tämä, että, et myös peruskoulutukseen ihan sinne pitäis meiän, meillä on siellä luokanopettajilleki viis opintopistettä, oon ollu itekki kouluttamassa yliopistolla, niin se on tosi vähänen määrä. Ja nythän onkin monissa tutkimuksissa tullu, et nää uudet opettajat, jotka menevät kentällä, niin aivan uupuvat sitten näitten töitten kans, ja yleensä se kaikista uuvuttaminen on nää haastavat oppilaat ja haastavat huoltajat. Ja heistä tuntuu, että heillä ei oo sitten välttämättä keinoja, miten sitten kohdata heitä ja hoitaa näitä asioita eteenpäin.

Haastattelija 1 [00:13:24]: Tässä varmaan on näin, että se, tämmönen kolmiportaisen tuen rakenne ei yliopistokoulutuksessa tuu riittävästi. Ja sitten toisena ongelmana on varmasti myös se, että tällanen, puhutaan yleisen tuen keinoista, itse haluaisin puhua ehkä enemmän tuen keinoista, siitä keinovalikosta, mitä eri portailla pystytään käyttämään ja voidaan käyttää, niin sen laajuus ja sen ymmärtäminen opettajilla voi olla vielä vähän niinkö kesken, et mitä kaikkea se eriyttäminen on, mitä kaikkea se tuki oikeasti pitää sisällään. Mutta ihan, kuten totesit tuossa, uuden lain myötä, joka ei enää ehkä kovin uuskaan ole, voi olla, että tässä vähitellen sitäkin lakia ollaan uudistamassa. Niin tämmösen kirjallisen työn määrä on opettajilla vahvasti lisääntynyt, ja se myöskin kuormittaa sitten opettajaa, elikä tää kirjaamisen vastuu ja sen kirjaamisen merki-, miten sitä tehdään, niin sitä pitäisi vielä pohtia kovastikin.

Puhuja 2 [00:14:31]: Kyllä. Ja varmaan niinku näissä, itse lomakkeista, mikä munki tutkimuksessa tuli siinä, nii lomakkeissa on parantamisen varaa, että ne ois semmosia täyttäjäystävällisempiä ehkä. Et monesti niissä kysytään samaa asiaa useammassaki kohdassa. Ja vanhemmillehan sitten opettajat kuvaavat, että nää pedagogiset arviot ja pedagogiset selvitykset ja nämä nii on hyvin sellasia haastavia termejä ottaa käyttöön. Jos me aatellaan tätä tuen toteutumista, niin kyllä mun tutkimuksen mukaan ja niin ku muittenki tutkimuksien mukaan, niin oppilaan ei koeta saavan riittävää tukea ja tarpeeksi semmosia tehokkaita tukimuotoja tässä nykyisessä järjestelmässä. Ja ylipäätänsä tää kolmiportaisen tuen resurssointi koettiin olevan liian vähäinen, jotta sitte tätä tehostettua ja erityistä tukeaki voitas toteuttaa kolmiportaisen tuen, lähikouluperiaatteen ja inkluusion hengessä. Kyl meillä selkeesti on tarve, tarve siihen muutokseen ja siinä mielessä ite, niin vähän harmittelin meiän, meiän nykysen opetusministerin kannanottoa, jossa hän siirsi tän lain uudistamisen seuraavalle hallitukselle, eikä alkanu sitä tehokkaasti hoitamaan, että toki se oli hienoa, että saatiin, saatiin tää toinen aste nytten kuntoon, ja sekin on ilmainen kaikille, se lisää sitä tasa-arvoa tietenkin, mut kyllä, kyllä meiän täytyy vahvasti Suomessa panostaa tähän perusopetukseen, että niinku semmoset tarpeelliset perustaidot ois kunnossa, jotta sitte voidaan sillä toisella asteellaki selvitä ja jatkokoulutuksessa.

Haastattelija 1 [00:16:11]: Nythän uudistettiin varhaiskasvatuslaki myöskin, missä kolmitasoinen tuki tuli varhaiskasvatuksen puolelle. Ja oletettavasti tässä ryhdytään nyt sitten uudistamaan tätä perusopetuslakia.

Puhuja 2 [00:16:24]: Joo, tää oli erittäin hyvä, tää varhaiskasvatuksen, meillä oli aikasemmin vaan, että esiopetuksessa oli tää kolmiportainen tuki, ja tutkimuksissahan todettiin, että hyvin paljon siellä ei, ei niinkun ehditty sen yhden vuoden aikana niinku ottaa näitä tukimuotoja käyttöön ja toisaalta tehä sitten näitä pedagogisia asiakirjoja ja siirtoja tuen tasoille, vaan ne alkoivat sitten koulussa ykkös-kakkos luokalla sitten niinku vähän romahtivat opettajalle siinä, että alkaa niitä selvittelemään. Et siinä mielessä on hyvä, että tää on nyt yltäny koko varhaiskasvatukseen, ja on niinkun sama, sama linja ihan pienestä tuonne toiselle asteelle sitte meillä. Se on tosi niinkun musta positiivista ja hyvää. Ja kyl meillä sitten, kun me aatellaan niinku sillain laajemmasti, niin Pisa-tuloksista puhutaan nykyään hyvin paljon, niiden laskusuunnasta, ja siitä, että meillä on näitä koulupudokkaita ja syrjäytyjiä. Et kyllä sitten taas tutkimukset osottaa sitä, et jos me katotaan vaikka vankiloita tai syrjäytyjiä, niin hyvin usein heidän taustaltaan sitten löytyy jonkinlaiset koulunkäynnit vaikeudet, oppimisvaikeudet, ehkä kiusaamista, alisuoriutumista, erilaisia nepsy-oireita, joihin ei ole sitten annettu tarvittavaa tukea. Että kyllä näihin oppimisvaikeuksiin ja koulunkäynnin tuen haasteisiin vahvasti vastaamalla me sijoitamme sitte sinne tulevaisuuteen niin, että, et kaikki täällä ihmiset Suomessa, niin pystys sitte toteuttamaan itseään ja sais semmosen hyvän tulevaisuuden ja rakentaisivat tätä Suomea yhdessä.

Haastattelija 1 [00:18:03]: Tehostettu tuki jää siihen yleisen tuen ja erityisen tuen väliin. Yleinen tuki annetaan kaikille pienimuotoisemmin ehkä, erityinen tuki on jo selkeesti määritellympää, ohjatumpaa. Edelleen se tehostettu tuki jää siihen välimaastoon, ja niin kuin tässä sun väitöskirjassa toteat, se on tällänen veteen piirretty viiva, et millon ollaan siinä vaiheessa. Mutta miten sä kehittäisit tehostetun tuen toteutumista, ja mitä hyötyä siitä nimenomaan tehostetun tuen kehittämisestä voisi olla?

Puhuja 2 [00:18:46]: Joo, tää onki semmonen todella tuota hyvä, hyvä kysymys ja tähän on mietitty paljon vastauksia ja tutkittu tätä asiaa. Ja kyllä tuota nuin niin, näitähän on hyvin vaikea erottaa tässä kolmiportaisessa tuessa tavallaan näitä tuen tasoja, ja sitten, kun aatellaan, että, et mitä pitäs kehittää, mutta selkeästi, niin se, että ryhmäkoot olis pienemmät, niin se ois niinkun yks semmonen tukikeino kaikkien oppilaitten auttamiseen, mutta erityisesti tehostetun ja erityisen tuen oppilailla. Sillon opettajilla ois enemmän aikaa sitten keskittyä heihin ja antaa oikeasti näitä tukimuotoja. Sitten myös tää tehostetun ja erityisen tuen oppilaiden määrän vaikutus myös luokkakokoon, niin senhän pitäis olla pienentävä, ja samoin erityisopetuksen resurssi- ja koulunkäynnin ohjaajan tukee ja näin edelleen. Ja kyl me tarvitaan sitten, jotta pystytään näihin tehostetun tuen haasteisiin vastaamaan, niin me tarvitaan tietoa enemmän näistä oppimisvaikeuksista ja muista tekijöistä, sitten vielä enemmän opettajille. Et luokanopettajat sitten kuitenkin suhteellisesti, jos verrataan vaikka aineenopettajiin, niin on saanu enemmän koulutusta, et aineenopettajat on tutkimusten mukaan se kaikista, ehkä siellä semmonen ryhmä, joka tarttis eniten koulutusta. Kyl me tarvitaan lisää tämmösiä tehokkaita, niinku yleisopetuksen luokassa toimivia tukikeinoja. Ja erityisesti tätä kehittämistä vaativat erityiseen tukeen, käyttäytymiseen, sosioemotionaalisiin ja psyykkisiin haasteisiin liittyvät tukimuodot. Niissä opettajat kokevat olevansa heikoimmillaan. Ehdotin näissä kehittämiskohteissa, että ois hyvä tehä tämmönen esimerkiksi Opetushallituksen tai -ministeriön kolmiportaiseen tukeen liittyvien parhaitten käytänteiden tämmönen verkkosivusto, jossa ne koottas kaikki yhteen paikkaan, ja opettajan ois helppo mennä kattomaan, että no nyt mulla on tuota tämmönen tarkkaavaisuushäiriöinen, ja jolla on keskittymisen vaikeutta, miten mä pystysin tukemaan, ja mitä kaikkia tukikeinoja vois olla. Mehän puhutaan paljon yliopistoissa nyt juuri sitä, että tutkittua tietoa ja tiedolla johdetaan, ja se, että, et näitä parhaita käytänteitä etsitään. Et, jos opettaja lähtee yksinään niitä etsiskelemään, niin se voi aika nopeasti se, se matka loppua, et tarvitaan tämmösiä helppoja, tuota josta voidaan saada tätä tietoa. Ja yks keino vois olla myös tukea opettajia työssään, on tää painoalueiden tavoitteiden laatiminen valtakunnallisesti. Että nythän tuota painoalueita voidaan käyttää tehostetussa ja erityisessä tuessa, ja painoalue tarkottaa siis tämmöset perusoppiaineksesta vain perustavotteet saavutetaan ja opetellaan. Oulussaha on nyt laadittu muutamia näitä keskeisiä, ja se on todella hyvä. Ja Kuopiossa on myös, myös näitä laadittu, niin tämä on tosi hyvä. Ja, niin minun tutkimuksessa kun näissä valtakunnallisissaki on myös, että tukiopetuksen käyttöä pitäs lisätä. Resursseja on selkeästi jääny käyttämättä kouluissa koko Suomessa. Se on kuitenki semmonen ja varsinki tää ennakoiva tukiopetus, jollon sitten, kun asioita on käyty jo ennakkoon läpi, niin oppilas pystyy siellä tunneilla osallistumaan ja hän saa hommat tehtyä, ja hän saa sitten paljon sitä myönteistä palautetta, joka taas sitte itsetuntoa ja motivaatiota ruokkii kovasti.

Haastattelija 1 [00:22:21]: Joo, tämä onki ihan totta. Tämmönen tehostetun tuen portaalla annettu tuki esimerkiksi tukiopetuksen muodossa varmasti ennaltaehkäisisi sitä, että meillä ei siirtyisi oppilaita erityiseen tukeen, ja me ei jouduttaisi vaikka yksilöllistämään oppilaan oppiainetta, kun me annettaisiin riittävän ajoissa kohdennetusti sitä tiettyä tukea. Se on varmasti yksi tämmösen tehostetun tuen painopiste ja hyöty sillä tuen portaalla, et me tehdään siinä niitä oikeita asioita.

Puhuja 2 [00:22:54]: Joo, ja sitten, jos aatellaan näitä kehittämisjuttuja vielä, niin tuossa pikkusen jo ehkä sivusinkin, että pedagogisten asiakirjojen laatiminen pitäs tehä semmoseksi selkeämmäksi ja helpommaksi, ja näitä kirjaamiskäytäntöjä ja ohjeistusta tulis pohtia. Täällä opettajat toivat esille ja myös itekki oon sitä miettinyt, että meillä pitäis olla nää, nää alustat, jolle kirjotetaan niin tietoturvallisia, et me voidaan sinne laittaa kaikki oppilaan lääkitykset, diagnoosit, erilaiset testitulokset ja lausunnot, ja muualta saatu apu näihin pedagogisiin lomakkeisiin. Koska hyvin usein käy niin, että vanhemmat eivät niitä muista, eikä tiedä, eikä, kun opettajat vaihtuvat, niin kaikki tieto on sitten vähän niinkun hajallaan ja kukaan ei tiedä, että mitä on tehty ja milloin on tehty ja miksi on tehty. Ja toisaalta myös tuo tätä oppilaan tuen tarve tulee jotenkin voida perustella näihin pedagogisiin lomakkeisiin, koska sillon ei menetetä sitten sitä olennaista tietoa sen oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tuen järjestelyiden, ja sen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin kannalta. Ite oon sen hyvinvoinnin kannalla, et kaikki niinkun, mikä tukee vaan sitä oppilasta ja sitä koulunkäyntiä.

Haastattelija 1 [00:24:10]: Ja tärkeää on myös aina kirjata se, mitä on jo tehty. Sekin on asia, joka toisinaan on jäänyt kirjaamatta. Ei tiedetä, mitä aiemmin on jo tehty, ja toistetaan sitä samaa vuodesta toiseen. Eli kyllä, näissä tuen asiakirjoissa on paljon kohtia, joita pitäisi miettiä uudestaan.

Puhuja 2 [00:24:30]: Joo, ja kyllä meiän varmaan pittää myös tätä opettajien ja rehtoreitten tätä työaikaa ja tehtävänkuvaa ja sitä palkkausta miettiä. Että kyllä meillä on kovastikin tullu sitä lisähommaa tän kolmiportaisen tuen myötä, ja ne uudet työtehtävät ja asiat sieltä otettava huomioon sitten. Että, niinku ollaan paljon luettu lehdistäkin, niin opettajat on osa tosi uupuneita sitte ja rehtoreista myös. Toisaalta sitten myös, niin tähän erityisopettajamitoitukseen voitas ottaa tarkemmin kantaa, jotta sitten voitaisiin oikeudenmukaisemmin toteuttaa tätä oppilaan saamaa erityisopetusta. Tällä hetkellä se ei ole tasapuolista oppilaita kohtaan koko Suomessa, ja sitä tulisi kehittää. Siihen myös tämmönen mitoitus, on puhuttu muun muassa tämmöstä, että sata oppilasta per erityisopettajam samalla tavalla kun koulupsykologeilla tai terveydenhoitajilla tai kuraattoreilla on jo tämmöset mitotukset. Ja myös tää erityisopettajien työnkuva ja työtehtävien määrää tulis selkiyttää ja kehittää, että saatas vastaamaan se nykyaikaa. Et meiän pitäs konsultoia, erityisopettajien pitäs konsultoia ja auttaa ja tukea näissä kolmiportaiseen tukeen liittyvissä asioissa, mutta meillä ei niinkun varsinaisesti ole siihen työaikaa. Tällä hetkellä YS-aika on niin kuormittunu erilaisista palavereista ja kokouksista ja tiimikokouksista, et sieltä ei taho jäähä aikaa. Ja kuitenki joka päivä täytyy opettajien, niin vastata Wilma-viesteihin, sähköposteihin, puhelinviesteihin ja niin edelleen, että työtä on tosi paljon. Et kyllä koululaitos tarttee tähän kolmiportaiseen ja tehostetun tuen toteuttamiseen lisää näitä resursseja, jotka kohdennetaan ihan siihen perustoimintaan korvamerkittynä valtio-osuuksina. Että tää hankehumppa, mistä puhutaan paljon, niin se on uuvuttavaa, sehän, se on uuvuttavaa opettajille täyttää jotakin, ja myös opetustoimessa täytyy olla joku, joka hakee näitä ja vastaa näitten rahotusten toteutumisesta ja miten rahat jaetaan ja niin edelleen. Koska meillä on selkeät tarpeet kouluilla, niin näihin kohdistaa ihan, ihan valtio-osuuksina. Meillähän, jos me aatellaan niinku historiaa, niin meillähän on erityiskoulujen määrä laskenut puoleen kymmenessä vuodessa, ja samoin meillä on perusopetuksen rahoitus, on kaks miljardia kymmenessä vuodessa vähentynyt. Elikä, kyllä sitä juustohöylää on siellä käytetty, ja kyl me ollaan tällä hetkellä siinä vaiheessa, että tuota, pitäis olla ihan perus siellä valtio-osuuksina. Ja sit, sit myös tää, että, et nyt on niin paljon tehty jo tutkimuksia ja erilaisia selvityksiä, ja kaikissa on todettu tämä sama, niin me ei enää tarvita yhtään selvitystä. Nyt vaan sitten mietitään, että mitkä ne on ne stepit, ja millä me lähetään kehittään tää homma kuntoon.

Haastattelija 1 [00:27:32]: No, mikä on tehostetun tuen merkitys tulevaisuudessa? Tarvitaanko sitä välimastoa?

Puhuja 2 [00:27:39]: Joo, sitä pohditaan paljon, ja tässä myös mun väitöskirjassa opettajat sitä, ja rehtorit pohtivat paljon. Toiset olivat sitä mieltä, että tarvitaan, ja tää on hyvä, ja toisten mielestä sitä ei tarvittu. Ite mää koen sillä tavalla, et se jotenkin niinkun panee sen opettajan ja, ja ne työntekijät siellä huomaaman, et hei tää on tämmönen lapsi, joka tarttee tukea, ja missä asioissa se nyt tarttee, että aletaanpa yhessä sitä miettimään vanhempien kans ja tietenki mielellään se lapsi mukaan myös siihen miettimään, ja, et me saahaan aikasemmassa vaiheessa kaikki nää hommat kiinni. Koska sitten, jos me ollaan siellä erityisessä tuessa, niin monesti se itsetunto on mennyt jo niin alas ja motivaatio, et sieltä on hirveen vaikee enää nousta, mutta tehostetussa tuessa, niin siinä, kun katsotaan just niitä oppilaan vahvuuksia ja koitetaan niien vahvuuksien kautta myös niinku löytää sieltä sitä hyvää ja mikä on vahvaa, ja sitä kautta ponnistaa eteenpäin, niin se tuottaa sitten tuloksia. Ja sit meiän ei tartte mennä ehkä niin erikoissairaanhoitoon ynnä muuhun, jotka ovat kuitenkin sitten semmosia jo kalliimpia palveluja. Kyllä mä nään, että tehostetulla tuella on oma paikkansa, mutta, että monta juttua voidaan kehittää.

Haastattelija 1 [00:29:00]: Minä näen myös, että tehostetulla tuella on paikkansa näiden kahden tuen tason, tuen portaan välissä. Ja tehostettu tuki nimenomaan auttaa opettajaa koordinoimaan sitä omaa työtään, ja se auttaa oppilasta myöskin saamaan sitä tukea, mitä hän tarvitsee. Ja kun me kohdennetaan sitä tukea oppilaalle riittävän ajoissa ja oikeanlaista tukea, niin oppilas voi saavuttaa vaikka ja mitä sitten koulupolkunsa aikana. Ja nimenomaan sellainen pettyminen omiin suorituksiin tai omaan itseensä varmasti vähenee. Että jospa se veteen piirretty viiva kuitenkin vähän niinkö ohjaisi sitä oppilasta pysymään sitten tässä koulupolulla omalla tasollaan ja kohti niitä omia päämääriään.

Puhuja 2 [00:29:52]: Kyllä. Taiettiin päätyä tässä aika samanlaisiin ajatuksiin sitten loppupelissä.

Haastattelija 1 [00:29:58]: No niin me taiettiin päättyä, ja ihan hyvä oli tämä väitöskirjan, tämä määrite tuossa, että veteen piirretty viiva, koska sitä on vaikea määritellä. Ei me taidettu löytää siihen tässä yhteisessä keskustelussakaan mitään yhdenmukaista yhtä ainoaa määritelmää, mutta päädyttiin siihen, että tarpeellinen se varmasti vielä on. Kiitoksia Helena.

Puhuja 2 [00:30:18]: Kiitoksia Ulla.

Puhuja 1 [00:30:20]: Tätä podcast -sarjaa olivat tekemässä tosi monta supervoimakasta ammattilaista. Minna Hellsten, Marjo Immonen, Pauliina Kanervo ja Jussi Tomberg Oulun sivistys- ja kulttuuripalveluista. Oulun yliopistolta Katri Koivu, Kati Kyllönen, Heini Pohjola. Pasi Alatalo hoiti tekniikan. AVI:lta Sirpa Kova, Linda Mård. Mainostoimisto Uleåborgista Jani Kaarlela, Mika Pyhähuhta.